Ehdollisen rangaistuksen riittämättömyyttä koskeva valvonnan tuomitsemisen edellytys yhdistäisi oheisvalvonnan johdonmukaisesti muiden oheisseuraamusten soveltamiskriteereihin. Ilman tällaista yhteistä edellytystä oheisseuraamusten tuomitsemisen kriteerejä voitaisiin pitää jonkin verran epäjohdonmukaisina ja rangaistuskäytännön ennustettavuuden kannalta ongelmallisina.
Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että yhdyskuntapalveluun oheisseuraamuksena tuomittu asiakas eroaa rikosprofiililtaan tavallisesta yhdyskuntapalveluasiakkaasta. Eroissa korostuu kolme asiaa: oheisseuraamuksena suoritettavan yhdyskuntapalvelun perusteena on usein seksuaalirikos, tekijä on nuori, ja ensikertaisia on tavallista enemmän. Toisaalta mukana on yksittäisiin melko vakaviin rikoksiin syyllistyneitä keskimääräistä vanhempia tuomittuja. Myös talousrikoksista tuomittuja on enemmän kuin yhdyskuntapalveluissa yleensä.
Perusteina vankeuden käytön puolesta mainitaan rikosten rangaistusarvo ja laji sekä tekijän aikaisempi rikollisuus (4 §). Muut rikoskaaren 30 luvun säännökset täsmentävät eri rangaistuslajien käyttöperusteita: ehdollinen tuomio (7 §), ehdollinen tuomio ja sakko (8 §), suojeluvalvonta ja sopimushoito (9 §), sekä eri seuraamusten yhdistelmät (10 ja 11 §).
Aikuisten valvontaan liittyvä merkittävä kysymys on se, mitä voi seurata velvollisuuksien törkeästä rikkomisesta. Yhdyskuntapalvelussa ja valvontarangaistuksessa seurauksena voi olla suorittamatta olevan rangaistuksen muuntaminen vankeudeksi. Nuorten valvonnassa tällaista mahdollisuutta ei ole, mutta seuraamuksena voi olla valvonta-ajan pidentäminen enintään kuudella kuukaudella. Lisäksi on käytettävissä nouto valvontatapaamiseen. Näistä keinoista on saatu nuorilla hyviä kokemuksia. Voidaan kuitenkin ajatella, että aikuisten valvonnassa velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamuksen tulisi olla tuntuvampi kuin nuorten valvonnassa. Valvonta-ajan pidentämisellä ei olisi aikuiselle valvottavalle samanlaista kasvatuksellista merkitystä kuin nuorelle. On myös mahdollista, että jo alun perin valvontaan piittaamattomasti suhtautunut aikuinen rikoksentekijä suhtautuisi samoin myös valvonta-ajan pidentämiseen. Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset –mietinnöstä saadussa lausuntopalautteessa merkittävä osa lausunnonantajista epäili työryhmän ehdottaman valvonta-ajan pidentämisen olevan aikuisille riittämätön sanktio. Muunnon mahdollisuus tekisi oheisseuraamuksista siinä mielessä yhtenäiset, että ne kaikki nuorten valvontaa lukuun ottamatta olisivat törkeissä rikkomistilanteissa muunnettavissa vankeudeksi. Esityksessä ehdotetaan törkeissä rikkomistilanteissa mahdollisuutta muuntaa aikuisen valvonta-aika vankeudeksi, jonka kesto olisi 4-14 päivää.
Ehdotukset ovat toistaiseksi johtaneet kolmeen hallituksen esitykseen, joista yksikään ei koske ehdollisen vankeuden uudistamista.
Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain esitöiden mukaan (HE 215/2014 vp) lähtökohtana yhdyskuntaseuraamuksiin liittyvien toimintojen kustannusten jakautumisessa on vastuun määräytyminen sen mukaan, onko toiminnassa kyse rangaistuksen täytäntöönpanolle asetetun vaikuttavuustavoitteen täyttämisestä vai kotikunnan velvollisuudesta järjestää jäsenilleen laissa säädetyt palvelut ja tukitoimet. Rikosseuraamuslaitos maksaa siis seuraamuksen täytäntöönpanoon sisältyvän toiminnan ja kotikunta puolestaan toiminnot ja palvelut, jotka kuuluvat rikoksentekijälle kuntalaisena. Seuraamuksen täytäntöönpanoon liittyviä toimintoja ovat esimerkiksi erilaisiin rikollisuutta ehkäiseviin ohjelmiin osallistuminen. Kuntalaiselle kuuluvia toimintoja ja palveluita ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palvelut, kuten terveydenhoidon ja asumista tukevien palveluiden järjestäminen. Päihdehuollon toiminnot voivat kuitenkin olla järjestämisvastuun kannalta ongelmallisemmat. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden päihdetyöhön kuuluu perinteisesti päihteiden käytön puheeksi ottaminen, mini-interventio ja tarvittaessa ohjaaminen päihdehuollon erityispalveluihin. Hoidon lisääminen seuraamusten täytäntöönpanossa voi lisätä tarvetta päihdehuollon erityispalveluiden käyttöön.
Ehdollinen vankeusrangaistus raukeaa, jollei sitä määrätä täytäntöönpantavaksi. Tuomioistuin voi rikoslain 2 b luvun 5 §:n mukaan määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen tai yhdistelmärangaistukseen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tällöin täytäntöönpantavasta rangaistuksesta ja koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavasta rangaistuksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus tai yhdistelmärangaistus muista rikoksista samalla kertaa tuomittavien vankeusrangaistusten kanssa.